Eläinten vaisto

   Kyllä se vaan on ihmeellinen tuo eläinten vaisto. Vaikka itse ei vielä huomaakaan päivien pidentyneen, niin eläimet sen kyllä vaistoavat.
   Koko syksyn on ollut vaikeuksia saada hiiret lisääntymään ja tuottamaan vatsantäytettä matelijoille mutta nyt on putkahtanut 9 poikasta ja näyttäisi toinenkin tyttöhiiri olevan pulskistumaan päin. Viimeisillään olevan tyttöhiiren menoa onkin hauska seurata, kun sillä käytännössä ei enää meinaa jalat ylttää maahan, koska maha on niin pyöreä :) Oletan tämän yllättävän lisääntymisbuumin johtuvan juurikin lisääntyneestä auringonvalosta. Sitä ei näköjään tarvita paljon mutta enempi on aina parempi.
   Auringonvalon vaikutuksesta lisääntymiseen kertoo myös se, että myös leijonanharjatyttö Tiku on sunnuntain vastaisena yönä pyöräyttänyt vauvoja. Lukumäärästä en osaa sanoa, sillä sen pesään en uskalla mennä koskemaan. Se on vähän arempi, koska on elänyt villinä ja vapaana navetassa ensimmäisen elinvuotensa. Kyllä se silittää antaa mutta mieluummin juoksee karkuun, jos tilaa on. Pesässä on kuitenkin liikettä, joten ainakin yksi pieni vaavi siellä tuhisee :) Viikon päästä alkaa silmät jo avautumaan ja silloin pesään voi jo hiukan kurkistella.
   Itsessäni en ole huomannut mitään "heräämisen" merkkejä mutta se johtuu varmaan siitä, että istun työpäivät kopissa, mihin päivänvalo ei pääse. Meillä molemmilla on taas töitä niin paljon kuin jaksaisi tehdä. Ensi viikolla helpottaa, kun saadaan yksi tämän kevään suurimmista messutapahtumista SÄhköTeleValo&AV, Jyväskylässä pakettiin. Sinne on menossa 27 messuosastoa ja tuntuu, että pakka on ihan levällään vielä.. Noh, kyllä tästä selvitään :)
Tehdään töitä nyt, kun niitä on ja levätään kesällä. Silloin sitä valoa ainakin on mistä nauttia!

Tampereen Kylpylä 13.-15.1.

   Kävimme viime viikolla lasten kanssa viikonloppulomalla Tampereen kylpylässä! Sekin oli yksi joululahjoista, jonka lapsille hankimme mutta jäi siitä isosta listasta mainitsematta aikaisemmassa kirjoituksessa. Siellä oli kyllä ihanaa!! Lämpöistä vettä, porealtaita ja hyvää ruokaa. Lapset viihtyivät ja Miljalta meinasi itkukin päästä, kun viimeisen kerran piti altaasta nousta. Lapset haluaisivat muuttaa hotelliin asumaan :D
   Perjantain töiden jälkeen suuntasimme Tamperetta kohti. Koirat olin jo aikaisemmin vienyt isälleni hoitoon. keli ei ollut ihan parhaasta päästä. Tuiskusi huimasti ja tuuli tarttui autoon. Näkyvyys sentään hyvä. Vaikka rajoitusten mukaan hurruttelinkin, niin kyllä sieltä kovempaa tuli autoja takaa ja jono perässä kasvoi! Mutta ei sieltä lähteneet ohittamaankaan, onneksi.
   Hotelliin kirjautumisen jälkeen purettiin laukkuja ja kaivettiin heti uikkarit esiin ja suunnattiin altaille! Olipa ihanan lämmintä vettä verrattuna tavalliseen uimahalliin! Ja poreissa oli ihana istua. Teo uiskenteli jo melko tottuneesti ja kun huomasi, että varpaat ylttää pohjaan keskellä allastakin (120cm), niin ei tullut hätä, kun voimat alkoivat loppua. Miljalle syvä allas oli hieman liian syvä, eikä ensin meinannut uskaltaa rappusilta syvemmälle. Mutta kun sai kelluttavan lötköpötkön kainaloidensa alle, niin meno yltyi tytölläkin. Ei yhtään arastellut, vaikka jalat ei ylttäneetkään pohjaan. Ja sunnuntaina Milja löysi sitten ihan käsiin laitettavat kellukkeet, joiden kanssa uiskenteli. Lasten allas taas oli ihan liian matala, että olisi siellä viihtynyt, vain n. 20cm vettä.

   Porealtaita oli kolme kappaletta. Ihan normialtaan lämpöinen oli yksi ja sitten oli yksi poreallas, jossa oli selkeästi lämpimämpää vettä ja yksi ilman poreita, joka oli mineraaliallas. Mikäs siellä istuskellessa!

Lisäksi oli isossa altaassa selkää ja jalkapohjia hierovia porelaitteita ja putkia, jotka sylkiviät vettä kovalla voimalla ylhäältä altaaseen (vaikea selittää), vastavirtaa oli yhdessä kohdassa altaassa vuorotellen pohjaporeiden kanssa. Että monipuolisesti kaikille jotain. Vastavirtaa mentiin lasten kanssa useimmiten myötävirtaan, oli mukavaa, kun virrasta sai kovemman vauhdin uinnille.

   Melkoinen miinus oli lomaluolan kiinni oleminen. Meillä oli treenikamppeet pakattu mukaan, että pääsee kuntosalille ja lapsillekin siellä olisi ollut sulkapallo, pingistä jne., niin eikös se ollut sitten suoljettu koko viikonlopuksi yksityiskäytön vuoksi. Siitä annettiin palautetta. nettisivuilla oikein mainostavat hienoa luolaansa ja uudenaikaisia kuntosalilaitteitaan mutta sitten se ei ollut käytettävissä. Järkevintähän se olisi, että vaikka osan päivää olisikin ykstyiskäytössä mutta että edes muutaman tunnin kaikkien muidenkin hotellivieraiden käytössä.

   Ruoka oli loistavaa, varsinkin naudangrillipihviannokset, mitkä syötiin Jukan kanssa lauantai-iltana. melkein vei kielen mennessään.

   Laskin, että yhteensä uiskenneltiin noin kahdeksan tuntia. Ei siinä paljon huoneessa kökitty. Perjantaina heti uimaan, lauantaina aamupalan jälkeen uimaan. Välillä syömään ja taas uimaan. Sunnuntaina noustiin myös aikaisin aamupalalle, että päästiin vielä ennen lähtöä uimaan :)

   Näsinneulalle ei ole Tampereen kylpylästä kuin kilometrin verran matkaa ja päätettiin käydä näyttämässä lapsille maisemia. kyllä sieltä melko pitkälle näkee! Oltiin siellä muutenkin sopivaan aikaan, sillä planetaario-näytös planeettoja tutkivista barbababojen näköisistä erivärisistä öttiäisistä alkoi puolen päivän aikaan. Hienoa oli kyllä, kun kuva näkyi koko planetaarion katossa. En ollut minäkään aikaisemmin käynyt.

Samalla rannekkeella pääsi myös akvaarioon katselemaan kaloja suomalaisista makeanveden kaloista suolaisen veden korallikaloihin. Oli ihan pientä kalaa ja hirmuisen suuria kalojakin! Hieno, hienoa :)

Siellä oli myös yksi leppäkerttu huvilaite, jossa Milja kävi. Teo ei sellaseen "vauvojen"laitteeseen halunnut. :D

   Johan siinä olikin reissua kerrakseen ja auton nokka käännettiin Lahtea kohti.

   Mihinkähän sitä seuraavaksi suunnittelisi...

Kuvat voi klikata suuremmiksi :)

 

 

 

Uusi Vuosi 2012 ja uudet kujeet!

   Uusi vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä. Teo lähti jo aamulla kaverilleen Jerrylle ja jäi sinne yöksi. Jukka, minä ja Milja käytiin iltapäivän aikana kyläilemässä Herralassa tätini luona ja saatiinkin siellä herkullista poronkäristystä - made by kummisetä :P
Illalla tultiin takaisin kotinurkille ja istuttiin naapurissa jutustelemassa. Ilotukset katsottiin heidän parvekkeeltaan ja Miljakin jaksoi valvoa vuoden vaihtumiseen asti.
Omia raketteja ei ostettu tänä vuonna ollenkaan, vain lapsille tähtisädetikkuja :)

   Eilen oli loppiainen. Lapset olisi halunneet uimahalliin tai Hoploppiin. Uimahallit oli kiinni ja Hoplopista en viitsi maksaa 30 euroa 1½ tunnista. Niinpä päätettiin taas lähteä luontoon :)
Teo ei oikein ollut innoissaan ja Miljakin yritti itkua nyhertää, että pääsisi Hoploppiin. Karmea äiti olen :D
Kyllähän lapset sitten ihan innoissaan olivat, kun tehtiin eväitä mukaan ja sanottiin, että tehdään tuletkin ja paistetaan makkaraa.
Teo soitti kavereita mukaan ja saikin houkuteltua kaksi poikaa, Aleksin ja Aatun. Aleksi on Teon rinnakkaisluokalla ja Aatu on ekaluokkalainen. Varoiteltiin, että kävelyä tulee ja että ainakin 2 tuntia menee laavulla. Aatu ei ollut koskaan käynyt laavulla, eikä tiennyt mikä laavu edes on.
   Sitten lähdettiin kävelemään. Jo ennen ABC:tä Aatu tokaisi, että olis pitänyt lähte pyörällä :DD Poika ei sanojensa mukaan ole tottunut kävelemään ja jos äiti on kotona, niin kuljettaa sitten pidemmät matkat. Mutta hyvin kulki Aatukin mukana. Aatun äiti soitti vähän ABC:n jälkeen, että olisiko jo aika tulle kotiin, niin Aati joutui sanomaan, ettei vielä voi tulla kun ollaan vasta puolessa välissä matkaa laavulle. Äiti oli olettanut, että mennään autolla laavulle ja äkkiä pois :D
Aleksi taas pelaa jääkiekkoa Lahden Kiekkoreippaassa ja käveli ihan reippaasti. Teon ja Miljan tiedettiinkin kävelevän pitkiäkin matkoja, kun paljon taaplataan jalkaisin.
   Noh, laavullehan oli matkaa aika lailla ja matkaan meni 2 tuntia. Pojat oli ihan varmoja, että ollaan eksytty. Mulla oli kaulassa  gps-paikannin ja matkaa laavulle jo pelkästään linnunreittiä oli tasan 4km. ja jäätiin  kuitenkin sille ensimmäiselle laavulle, missä ei ollut puita, tarkoitus olisi ollut mennä pitemmällekin ylläpidetylle laavulle mutta alkoi matka venyä niin pitkäksi, että jäätiin tuohon.
   Laavulla alettiin tehdä tulta ja pojat ja Milja alkoi tutkia ympäristöä. Jukka meinasi, että tulia ei saada aikaiseksi, kun kaikki maasto ja risut oli niin märkää mutta olin varautunut ja ottanut sytykepaloja mukaan. Ei aikaakaan, kun meillä oli nuotio pystyssä :D Pojat alkoi vuolla makkaratikkuja ja Milja kiipesi laavun katolle katomaan maisemia. Makkarat ritilälle ja tikkuihin ja voileivät ja kuuma kaakao esiin. Nams, ulkona eväät kyllä maistuvat NIIIIN hyvälle!
   Kotimatkalla poikia saikin jo sitten hoputtaa, kun meinasi uupumus iskeä. Vuorotellen sitten vetelin lapsia pulkassa, jopa Teoa, vaikka sillä ei tuntunut matka vielä missään. On se aika sissi! Miljakin ihan mielettömän reippaasti käveli, vaikka odotin enemmän narinaa. Ei juuri mitään valitellut.
   Kotona paistoin lapsille pizzan ja hain makuunista elokuvan. Tein myös lohimedaljonkeja ja Aleksi tokaisi, että voisin kyllä ottaa yhden tuollaisenkin. No oli kyllä sen ansainnut ja lohi maistui :)


Teo on päättänyt tehdä makkaratikun hieman

järeämmästä puusta :)

 Aatu ei enää luvannut tulla meillä, jos ollaan lähdössä kävelylle ja tokaisikin, että "Te varmaan kävelette Espooseenkin asti!" Ei voinut ku nauraa. Aleksi oli Jukalle sanonut, että voisi joskus toisenkin kerran lähteä mukaan, kun oli kiva tehdä siellä kaikkea :)

Aikaa koko laavureissuun meni lopulta 5 tuntia :)

Makkarat tulilla, nams!

Milja paistaa makkaraa :)

Teo laavun katolla.

Milja laavun katolla.

Nyt pitäisi lähteä Jukan kanssa viettämään Herralan VPK:n pikkujouluja, jotka aina pidetään näin loppiaisen aikaan. Paikkana Launeen Keilahalli.

Lähdetään omalla autolla, kun mun mahaa on alkanut juilia yön aikana ja hieman tuntuu pahenevan. Alkuun olin sitä mieltä, että se johtuu pulkan vetämisestä mutta pikkuhiljaa alkaa kaivertamaan mielessä, että ettei vaan olisi mitään umpisuoleen viittaavaa :( Nyt ei olis oikein aikaa sairastella! Matkamessut painaa päälle mutta mikä tärkeintä ensi viikon perjantaina pitäisi lähteä lasten kanssa kylpylään ja pettymys on kova, jos tulee este.

No ehkä tämän näkee ensi yön ja aamun aikana. Jos ei ala helpottamaan, niin lääkäriinhän se on mentävä...

Toivotaan, että pulkan vetäminen on vain tuonut esiin ne unohtuneet lihakset jossain tuolla vatsan seudulla ;)