Naisten 10

   Tulihan käytyä taas Naisten 10:llä Helsingissä! Pereinteisesti oltiin reissussa VPK:n naisten kanssa ja mukana olikin nyt mukavasti porukkaa, 8 naista. Hauskasti vielä kaikki oli äiti-tytär-pareja :)
   Sunnuntaiaamuna klo 11 lähdettiin reissuun Herralan palotallilta. Mennään aina miehistönkuljetusautolla, minä olen ollut kuskina Helsinkiin päin ja Ritva ajelee sitten takaisin.
   Tänä vuonna naisia oli lenkillä yli 18 000! Ilma oli vähän turhan kuuma tai sitten kunto liian huono ;)
Onneksi matkalla on kaksi juomapistettä ja maustekurkkuja oli tänäkin vuonna joku jakamassa.
  
   Startti tapahtui klo 13, ensin lähti juoksijat. Hölkkääjät, joiden mukana mekin lähdettiin, lähtivät 5 minuuttia perään. Ensimmäinen kilometri on aina melkein kävelyä, koska naisia on niin paljon. Kahden kilometrin kohdalla saa jo hölkkäillä aika vapaasti, joskus tulee kapeampia kohtia, missä on pakko kävellä.
   Kahden kilometrin kohdalla iski minulle myös armoton nälkä, mikä on ihan vakio lenkillä ollessani. Varsinkin jos kotiin on matkaa enää yksi kilometri, matkalla ei ole väliä, vaan nälkä tulee aina juuri ennen kotia. Kait se on jokin assosiaatio "kohta saa syödä!" :D Onneksi Minnalla oli proteiinipatukka taskussa, jonka sain tankata. N. 4 kilometrin kohdalla tuli ne ihanat suolakurkut ja kun 4,5 kilometrin kohdalla sai vielä kulauttaa pari mukia vettä kurkkuun, niin johan alkoi juoksu kulkemaan!!
   5 kilometrin kohdalla otin selkääni Minnan repun. Minnan piti antaa se puolessa matkassa äidilleen mutta Tiinahan oli pitkine koipineen kirmannut jo meidän edelle, enkä uskonut saavamme häntä enää kiinni. No, reppu toi mukavasti lisäpainoa ja alamäissä lisää vauhtia.
   7 kilometrin kohdalla oli viimeinen juottopiste. Taas vettä kurkkuun, niskasta paidan sisään ja käsivarsiin myös. Johan viileni olo hetkeksi! Viimeisellä kolmella kilometrillä oli yksi todella pitkä ja jyrkkä ylämäki, en tykännyt yhtään :D Kaksi viimeistä kilometriä olikin sitten alavaa laskettelua maaliin, loppukirin paikka!!
   Maalissa odottaa yleensä evästarjoilu tuotenäytekasseineen mutta koska tänä vuonna unohdin maksaa koko Naisten 10:n, niin käveltiin vaan Minnan kanssa odottelemaan toisia tapaamispaikalle. Äidiltä sitten nappasin jotain evästä, sillä jaksaisi Mäntsälään :)
  
   Kotimatkalla tiemme käy perinteisesti Mäntsälän kautta, missä käymme tankkaamassa lenkille jätetyt kalorit. Aikaisemmin kävimme Neliapilassa, joka taitaa olla jo toisella nimelläkin mutta muutama viime vuosi ollaan käyty syömässä Rossossa. Siellä on kyllä makoisat ruuat!
   Ruoka ei pettänyt taaskaan, valkosipulibroileri maistui todella ihanalta ja annos oli juuri sopivan kokoinen. Ei tullut ähky mutta jotain olisi voinut vielä napostella. Kyytipojaksi otin yhden lonkeron :)
   Mäntsälästä matka jatkui Herralaan, missä pakkasin kimpsuni ja kampsuni sekä lapset autoon ja lähdettiin kotia kohti.
   Ensi vuonna taas uudestaan ja kuten joka vuosi lupaan, niin ensi vuonna sitten olen siellä juoksijoiden sakissa ;D

Kuva napattu iltalehden sivuilta.

Esikoulutodistus haettu!

   Eilen oli Miljan kevätjuhla. Jo ajoissa alettiin katselemaan mitä sitä pistettäisiin päälle ja miten ne hiukset nyt sitten laitettaisiin :) Vaatetus oli pinkkipainotteista päästä varpaisiin ja hiukset letitettiin napakasti ranskanletille. Milja on kyllä melkolailla kuin miniminä, ihan kuin katselisi itseään lapsena :) Omenapuun alla käytiin ottamassa valokuvia asustuksesta :)

   Kevätjuhlan teema oli merihenkinen. Pojat olivat merirosvoja ja tytöt merenneitoja. Hauskaa oli niin esiintyjillä kuin yleisölläkin :) Esitysten jälkeen jaettiin esikoulutodistus ja jokainen sai ruusunkin. Todistuksenjaon ja kukituksen yhteydessä esikoulunopettajat tietysti myös kättelivät ja halasivat. Tytöt olikin innokkaita halaajia mutta pojat vähän ujostelivat, katse kääntyi maahan tai tuli jopa tuhahduskin. Se oli kuitenkin sellainen hämmentyneen ylpeä tuhahdus :D
Lopuksi kaikille jaettiin mehujäät.

   Kotona kuvattiin taas! Pitihän nyt kuva ottaa todistuksen ja ruusun kanssa. Uskovat sitten muutkin, että esikoulu on käyty kunnialla läpi ;)

   Teosta oli myös napsaistava pari kuvaa. Pojan hiukset on kasvaneet valtoimeksi ja sovitin hänelle sitten Jukan hattua. Sopii kuin nakutettu! Teo tykkäsi itsekin ja tänään käydään ostamassa jätkälle oma hattu. Hiukset tosin lyhenevät ensi tiistaina, koska pikkuisen tuota päätä voisi siistiä. Ei paljon mutta vähän, Teolle sopii pitempikin hius todella hyvin :) Mutta eiköhän se hattu näytä ihan yhtä siistiltä silti ;) Teo on kyllä iloinen poika, jo kuvaa katsoessa tulee hyvälle tuulelle! Teossa on iloista karismaa, mikä tarttuu epäsuorassakin yhteydessä.

   Molemmat lapset on kyllä niin ihania ja iloisia ja nauravaisia! On mukava ja hauska kesä edessä!


Poseerauksia omenpuun alla ennen kevätjuhlaa.



Esikoulutodistus haettu :)

Jukan hattu istuu Teolle kuin nakutettu!



Tämä iloisuus tarttuu ihmisiin kaikkialla, missä Teo onkaan :)

Milja kävi tutustumassa kouluun!

   Niin se aika vain menee ja Miljakin on jo niin iso neiti, että tänään käytiin tutustumassa kouluun!!
Me hoidettiin tämä homma ihan niinkuin oltaisiin jo koululaisia ja lähdettiin aamulla linja-autolla liikenteeseen. Sehän tulee olemaankin normaali osa Miljan koulumatkaa, niinkuin Teollakin on ollut.

   Koulun ovessa oli neljä eri väristä lappua, eri kuvilla varustettuina ja sieltä piti etsiä Miljan nimi. Milja menee luokalle 1d. Opettajan nimeä en muistanut katsoa ollenkaan, eikä Miljakaan sitä muistanut.
Launeen päiväkodin esikoulussa olevista Länsiharjun kouluun menevistä lapsista kaikki on laitettu samalle luokalle, niin on sitten kavereita samalla luokalla, eikä joudu heti vieraaseen porukkaan.

   Kun oli tarkistettu lapun väri, piti mennä sen väristä lappua pitelevän opettajan luokse ja hetken päästä opettaja jakoi kaikille omalla nimellä varustetun "mitalin" kaulaan. Opettaja oli reipas ja jämäkkä eli juuri sen oloinen kuin pitääkin. Uskon, että saa luokan pysymään kurissa :) MUTTA uskon myös, että Miljan kanssa saattaa tulla kahnauksia jossain vaiheessa, jos on oikein vaativa. Milja saattaa sulkeutua, tosin voi olla, että kaikki meneekin hyvin ja opettaja osaa aistia kunkin oppilaan mielentilan ja oman tilan tarpeen. Milja ainakin nyt tykkäsi opettajasta kovasti :)
  
   Ensimmäisen tunnin jälkeen lapset pääsivät kokemaan kouluruokailun. Itse pitää ottaa tarjotin ja ruokaa. Ruokaa ei annostele kukaan ja saa ottaa sen verran kuin maistuu. Milja kehui ruokaa oikein maukkaaksi! Ruokailu sujui reippaasti ja ruuan jälkeen pääsi välitunnille.
   Välitunnin jälkeen lapsilla alkoi vielä toinen tunti, siellä oli ainakin piirretty, Miljalla oli piirrustus mukana. Toisen tunnin jälkeen lähdettiin kotimatkalle. Tietysti linja-autolla :)

   Tutustuminen sujui tosi hyvin ja Milja on niin innoissaan, että voivottelee syksyyn olevan vielä niiiiin kauan aikaa! Mutta vietetään nyt kesää ensin, kyllä sinne kouluun ehtii ja ehtii vielä sen syksyn aikana kyllästyä niihin läksyihinkin ;)

Tampere KV 13.5.12, NUO H

   Tekstejä tulee nyt muutama uusi peräjälkeen, että skrollailkaa alaspäin vaan :) Miljan kuva valkovuokkojen keskellä taitaa olla viimeisin uusin lisäys perjantain jälkeen.

   Käytiin siis Murun kanssa Tampereella näyttäytymässä. Se meni ihan penkin alle, tuomari ei tuntunut tykkäävän neidistä yhtään! Tai no tykkäsihän se sen käytöksestä, mikä on tosi  hyvä juttu, koska eurasier saattaa olla tosi pidättyväinen vieraita kohtaan. Itseasiassa yksi koira sai hylätyn, koska ei antanut tuomarin koskea ollenkaan.
   Koko matka meni muutenkin huonosti, vaikka tällä kertaa mulla oli jopa rahapussikin mukana toisin ku Jyväskylän reissussa! Tampereelle mennessä kohtasin salamavalon ja takasin päin lähtiessä otin lähikontaktia Nesteen bensatankin kanssa. Että sylettää :( En ajele ylinopeutta koskaan ja nyt just ennen tolppaa vaihtu 70km - merkki. No kun siinä oli jo 120km ajellut, niin en sitä ehtinyt noteeraam ja niin vaan ottivat kuvan. Toivotaan, että päääsen varoituksella, koska mittari näytti vain 80km tunnissa.
   No sitten se pirun bensatankki. Ajoin tankille huomatakseni, että se puoli ei toimikaan. Kiepsautin auton ympäri ja uppista!  Kuinka olivat laittaneet sen katoksen tolpan niin lähelle sitä korokkeen reunaa, että puskurin etukulma otti siihen kiinni. Ja käännös oli sen verran vauhdikas, etten ehtinyt reagoimaan mitenkään ja nyt on puskurin kulmassa hieno vaalean vihreä pusu ja pieni naarmukin!
Että sellanen reissu tällä kertaa! Onneksi tämä oli kevään viimeinen näyttely meilllä, koska multa loppuis rahat, jos joka kerta tulis sakot ja pusu :D

   No mutta tuomarin selostukseen. Laitan tähän kahden eri tuomarin arvostelun Murusta, niin näkee kuinka eri vinkkelistä ne voi samaa koiraa katsella.
Laitan ensin tämän Tampereen näyttelyn H:n  (hyvä) arvoisen arvosanan ja sen jälkeen sen Lahden ryhmänäyttelyn arvostelun, mistä Muru sai SERTinkin.

Tanya Ahlman-Stockmari, Suomi:
"Yleisvaikutelmaltaan matalaraajainen narttu. Oikeinsijoittuneet korvat. hyvä pää ja ilme. Rintakehä saisi olla pidempi ja etukulmauksia enemmän. Erinomainen häntä ja käytös. Ei tänään parhaassa karvapeitteessä mutta laatu oikea. Liikkuu hyvin takaa. Matalaraajaisuus pudottaa palkintosijaa. Samoin kirsupigmentti tulisi olla parempi."

Joseph van Hummelen, Belgia:
"1 ½ -vuotias hyväntyyppinen narttu. Oikeanlaiset korvat, hyvät silmät. Hyvä kuono. Saksipurenta. Täysi huulien pigmentti. Hyvä eturinta, syvä ja (joku sana, mistä en saa selvää). Suorat jalat, hyvä luusto, oikeanlaiset jalat. Hyvät kulmaukset edessä ja takana. Hyvä hännänasento. Erinomaiset liikkeet."

Eli näin erilaiset arvostelut. Tosin kaikissa arvosteluissa mitä Muru on saanut, on kehuttu päätä ja ilmettä. Myös luonteesta on tykätty.

Miljan 7v. Hoplop-synttärit

   Miljan 7v. synttäreitä vietettiin viime perjantaina Hoplopissa. Mukana menossa olivat Miljan hoitokaverit Iida, Riia, Emilia ja Olivia. Alexandra oli ikävästi kuumeessa ja ei päässyt juhlimaan.
Joukon jatkona oli myös Teo, joka saikin juosta tyttöjä karkuun hyvän tovin.
   Tarjoilut oli katettu Rohkeat Riikinkukot - huoneeseen. Kattauksessa oli sipsejä, popcorneja, karkkia, limsaa, mehua ja jäätelöpalloja. Eikä siihen oikeastaan muuta tarvikaan, koska eihän nuo mukulat pysty keskittymään syömiseen, kun pitää juosta ja kiipeillä, riippua ja roikkua jne.
   Lahjaksi Milja sai 2kpl miniSnookseja, asfalttiliidut, jotka olikin jo ihan lopussa, sekä legopakkauksen. Lahjat oli oikein mieluiset :)
    Leikit sujuivat hyvin ja alkujahtauksen jälkeen Teokin sai olla rauhassa. Teon seuraan lyöttäytyikin n. 4-vuotias pieni mies ja heillä leikit meni tosi hyvin :) Osa tytöistä istui umpinaisen helikopterikopin sisällä ja vähän ajan kuluttua Jukka huomasi, että tytöt juoksevat ilman paitoja!! Sukkahousutkin oli otettu jalasta pois, joten tytöillä oli suunnilleen vain pikkuhousut jalassa! No kun on niin kuuma! No olihan sielllä kopissa kuuma, kun sinnekin johti vain pieni putki mitä pitkin sinne ryömittiin.
Kyllähän ne puki päällensä pienen kehotuksen ja sääntöjen kertaamisen jälkeen :D
  Kameraa en Hoploppiin ottanut, koska meno siellä on niin vauhdikasta ja lapset ympäri leikkialuetta :)
 

MAKEANMAISTUVAA ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE ÄIDEILLE!

Miljan kanssa käytiin keräämässä ihania valkovuokkoja vaasiin kaunistamaan kotia <3

Pikakatsaus menneisiin päiviin :D

   Muru kävi kääntymässä Lahden ryhmänäyttelyssä 6.5. Menestys oli taattu, koska oli ainoa rotunsa edustaja :D No mutta sehän ei ole meidän vika, jos muut ei viitsi tulla!! Heh, :D Tuloksena tietysti narttujen paras ja rotunsa paras. Mutta mielissäni olin, että tuomari antoi sille SERTin. Vaikka koira voittaisi, niin sitä ei ole pakko antaa. Tuomarin lausunto koirasta oli hieno, ei mitään negatiivista mutta koska kokonaisuudessaan en ole sitä vielä suomentanut, niin sitä ei ole nyt tässä selostaa.
Vielä 2 SERTiä ja meidän neidistä tulisi Suomen muotovalio!

   Kanit jatkavat lisääntymistä. Pikkuinen leijonanharjas Tiku pyöräytti 5 poikasta ja 4 niistä onkin jo varattu!
Yhtä en valitettavasti voi kenellekään antaa, koska sillä on jonkinlaisia neurologisia ongelmia, ehkä epilepsia tms... Kohtauksen tullessa pikkuisen pää alkaa vispaamaan toiseen suuntaan ja se ei pysty sillä hetkellä kulkemaan suoraan, vaan sinne mihin pääkin on menossa. Toisinaan se pystyy pyörimään vain paikallaan ympyrää. Nyt en ole melkein puoleen viikkoon huomannut oireita, seuraillaan tilannetta.

Tikun suloisia poikasia, ikää 4vk.

    Kannibaalikaniäiti- Kirsikan siirsin ulos. Se  pyöräytti ulkohäkkiin uudet poikaset, joita onkin hoitanut moitteettomasti. Poikasia tuli komeat 8kpl! Toivon, että viikonlopun aikana avaisivat silmänsä :)

Myös Popsi on saanut 5 poikasta. Ovat pari päivää nuorempia kuin Kirsikan poikaset.
Jätin poikaset epäonnistui. Odotus meni yliaikaiseksi ja syntyi yksi kuollut poikanen. Sillä oli jo täysi turkki päällä ja sen olisi pitänyt syntyä jo viikko sitten. En sitten tiedä, onko viime yönä tullut ulos lisää, koska aamulla en kaneja käynyt katsomassa. Mutta yksi on aika outo määrä tällaisella jättikanilla, realistisempi olisi vähintään 8 poikasta. Mutta ehkä siinä piileekin se vika, että näin kävi.

   Viime sunnuntaina meille tuli odotetusti uusi poika joukkoon. Rex-turkkinen kani nimeltään Leonardo. Se on kolmevuotias. Mutta sen seuraksi tulikin mukana myös tyttöystävä ja Milja nimesi sen Auroraksi.
Rex- kanit ovat turkiltaan poikkeavia. Turkki on samettisen pehmeää ja lyhyttä. Aivan kuin pehmolelua pitäisi sylissä! Siksi niitä kutsutaan kanimaailman kuninkaallisiksi :) Painoa näillä on n. 3kg.
Toivotaan, että lisääntyvät kuukauden päästä ;)




Rex-pari Aurora (vas.) ja Leonardo

 

   Ja kun sunnuntaina haen koiranäyttelyreissulla sen pandakarhumaisen Herra Jätin lauman jatkoksi, niin laskin, että meillä on kaikkiaan 22 kania! Ja poikasia näistä on 13kpl... Huh huh!



   Eläinpainotteista taas oli mutta seuraavassa kirjoitellaankin sitten Miljan 7-vuotis synttäreistä. Tänään olisi vuorossa kaverisynttärit ja ne vietetään Hoplopissa. Vauhtia siis riittää :)

Moikkelis moi!