torstai 1. syyskuuta 2011

Voi surkeuksien surkeus!

Kyllä se Muru murunen vaan on peto, ei sille voi mitään! Eilen illalla oli koirat vapaana ja jätit aitauksessaan. Ei mitään ihmeellistä.
Mutta pari tuntia myöhemmin lähdin viemään koirille ruokaa, niin Murulla olikin jo mytty edessä. Meidän jättipoika Rusakko oli päässyt aitauksestaan karkuun ja joutunut Murun kynsiin. No se neiti ei kyllä aikaile, vaan oli jo alkanut sitten pupulla ruokailemaan. Nala istui vaan portaiden edessä ja odotti, että koska ruokakupit tulee.
Sitä ei tuntunut koko jänis kiinnostavan.

kateissa oleva jättityttö Jättis
Plääähhh... Mutta ei sekään riitä, vaan jättityttö Jättis on kateissa. Se on varmaan säikähtänyt ja puikkinut pakoon. Raatoa en ainakaan löytänyt mistään ja turkki päällä olevaa kania ei koirakaan niin nopeasti syö, siihen tarvitaan jo jonkin verran aikaa.
Toivotaan, että tyttö löytää takaisin kotiin, koska muuten se on ketunruokaa :/
Naapureitakin on jo infottu, että valkoinen jänis voi tulla vastaan, ottakaa kiiinni...

Näin siinä käy, kun ei pohjusta häkkiä verkolla ja kanit on niin kesyjä, etteivät koiriakaan pelkää.
Ei taida enää olla jättejä meillä :( Taas nämäkin opit maksoi melkoisen hinnan.
No talveksi en enää uusia jättejä ota, vaihdan jättien tarhaan ranksisPopsin poikasensa kanssa - sitä ennen tosin verkotan pohjan.

jättipoika Rusakko <3
Että kuinka harmittaa! Rauha Rusakkopojalle, olit niin suloinen ja utelias kaveri <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti