Pyörähdettiin eilen Teon kanssa lääkäripäivystyksessä Lahden kaupunginsairaalalla. Teon piti mennä kaverinsa Mikon kanssa heiltä suoraan partioon. Poika kuitenkin soitti, että ei voi sinne mennä, kun leuanalunen on taas turvoksissa. Turposi syönnin jälkeen.
Taustaa: Vajaa puoli vuotta sitten lapset söivät iltapalaa ja sen jälkeen Teo alkoi valitella, kun leaunalustaa särkee. Katsoin ja oikea leuanalusta oli turvonnut kaksinkertaiseksi. Soittelin sairaalalle ja kyselin, että miltä kuulostaa, tarviiko syöksyä sinne. Yhdisti sairaanhoitajalle, joka ei vastannut. Keskus jätti soittopyynnön mutta sairaanhoitaja ei koskaan soittanut. Annoin särkyyn Panadolia ja koska turvotus ei aiheuttanut hengenahdistusta, niin päätin katsoa aamuun.
Aamulla turvotus oli melkein kokonaan laskenut ja aloin sitten googlaamaan oireita (kätevää, eikö ;D ) Oireiden perusteella oletin, että kyseessä on leaunalussylkirauhasen tukkeutuminen. Siinä jonkinlainen sylkikivi hiekanmurusen kokoisesta aina peukalonpään kokoiseen mönttiin tukkii sylkirauhasen ja koska sylki ei pääse suuhun, niin rauhanen turpoaa. Ei vakavaa ja yleensä menee ohi itsestään. Jos tukkeuma ei itsestään lähde pois, niin lääkäri poistaa tukkeuman. Esiintyy pääasiassa 25-40-vuotiailla ja on miehillä yleisempi. Lapsilla erittäin harvinainen. Koululääkärillä asiasta mainitsin mutta juuri tuon harvinaisuuden pohjalta tyrmäsi oletukseni ja epäili ehkä flunssaa/angiinaa. Epäilin vahvasti, koska kurkku ei ollut sisältäpäin kipeä, eikä angiina tule heti syömisen jälkeen 2 minuutissa. Mistä lie paperinsa hakenut, ehkä rajan takaa ;)
No - me siis Teon kanssa lähdettiin lääkäriin hakemaan vastausta. Ilmoittautumista vastaanottava naishenkilö mietti ja pohti, että onko tilanne niin akuutti, että tarvitaan lääkäriä. Laittoi meidät kuitenkin ensin sairaanhoitajalle, joka myös tarkistaisi tilanteen. Sairaanhoitaja kävi sitten lääkärin juttusilla ja lääkäri halusi asian tarkistaa.
Lääkärille pääsyä jouduttiin odottelemaan sitten kaksi tuntia ja lääkäri totesi juuri niinkuin olin itse päätellyt. Eli kyseessä on tosiaan lapsilla erittäin harvinainen sylkirauhasen tukkeuma. No eihän lääkäri asialle mitään voinut ja turvotus oli jo muutenkin laskemaan päin mutta olen tyytyväinen, että saatiin vahvistus ja tietenkin myös Teolle rauhallinen mieli. Teokin nyt tietää, että kyse ei ole mistään henkeä uhkaavasta asiasta.
Myös opettajalle laitoin Wilmaan viestiä, että jos tällaisia oireita ilmenee ja jos ei ole kovaa kipua tai muuta vastaavaa, niin ei tarvi ambulanssia alkaa soittelemaan.
Jatkossa jos oireita alkaa tulemaan usein, pitää ottaa yhteys oman alueen terveyskeskukseen, missä pohditaan jatkotoimia. Toivotaan, että tämä olisi nyt tässä.
Että tällainen ilta meillä eilen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti