Mieluisia joululahjoja :)

   Niin se joulu vaan meni ja joulupukkikin oli erityisen antelias tänä vuonna! Kiitos kaikille, jotka oli meitä kortilla muistaneet :) Itse olen tosi huono lähettämään kortteja mutta kyllähän se on totta, että on mukavaa kortti saada..
   Meillä meinasi tulla joulun kanssa lopulta kiire, kun aatto oli lauantaina. Ei muuten olisi tullutkaan mutta minä menin vielä aattonaattona töihin. Ajoissa menin, niin pääsin jo puolen päivän aikaan livahtamaan pois. Sitten vielä hetkeksi kaupoille. Illalla piti lämmittää sauna, että joulupukki saattoi tulla käymään ;)
   Tosiaan, meillä jaetaan lahjat jo aatonaattona siitä syystä, että aattoaamuna melko aikaisin lähdetään Hollolan kirkon hautausmaata kohden kynttilöitä sytyttelemään ja sieltä suoraan Herralaan minun vanhemmilleni. Jos lahjat avattaisiin vasta aattoaamuna, ei lapset ehtisi yhtään leikkiä saamillaan lahjoilla. Olisi se vähän kökköä avata lahjat ja sitten heti tukka putkella matkaan. Aatonaattona saunan jälkeen (miten se pukki aina sattuu tulemaan juuri saunomisen aikana??) jaetaan lahjat ja lapset ehtivät leikkiä koko illan ja me ehditään Jukan kanssa vielä valmistelemaan aattoaamun matkatavaroita.
   Lahjat... lahjoja oli paljon ja ne oli tarkoin harkittuja. Teo sai Sky Lander-pelinsä ja ensin tuli riemunhuuto ja sitten tulivatkin onnenkyyneleet, kyllä oli lapsi onnellinen halatessaan pakettiaan <3 Lisäksi paljon toivottu Pelicans-jääkiekkojoukkueen fanipaitakin löytyi paketista. Paita päälle ja pelaamaan!
    Miljalla ei erityisiä toiveita ollutkaan mutta joulupukki oli muistanut ihanalla nuken kehdolla ja askartelu- ja käsityötarvikkeita tuli paljon. Jänniä koruhelmiä oli yhdessä paketissa. Ensin  helmet asetellaan paikoilleen kuvion mukaan, sitten suihkautetaan vettä päälle ja helmet kiinnittyvät toisiinsa. Sitten kuviosta voi tehdä vaikka rannekorun. Hauska laite ja kovassa käytössä :)
   Jukkakin sai mukavasti lahjoja, vaikka yksi lahja jo lekotteleekin terraariossaan :) Pukki muisti, että Jukka on kiinnostunut Rock-muusikkojen elämänkerroista ja yllättäen paketista löytyi Michael Monroen elämänkerta. Lisäksi paketista tuli Rock-henkisiä paitoja :)
   Minäkin olin ollut kiltti mutta että niin kiltti, kuin joulupukki ajatteli - enpäs tiedä.. Paketista löytyi Sonyn SLT-A35 järjestelmä kamera!! Ja sitten olikin äidin vuoro pillittää :D Mitenkä tuo mies (siis pukki) osaakin yllättää?! Onhan niitä kameroita vilkuiltu aika-ajoin netistä ja olen miettinyt, että liikenisikö Hanskin ja Sinikan järkkäri joskus lainaan mutta olin kyllä ajatellut elää edellisen kameran kanssa vielä monta vuotta. Se on kyllä erinomainen pieneksi kameraksi ja sillä saa hyviä kuvia. Ja ihan oikean merkkinenkin! Tosin ihmettelen, jos joku ei ole kuullut minun sanovan, että Canonia en huoli :D Mutta kerrassaan hieno lahja, olen ikionnellinen. Järjestelmäkamera antaa aina enemmän mahdollisuuksia kuvaamiseen.
   Siinä olikin vain murto-osa lahjoista. Jukan kanssa saatiin yleiskone! Se tulikin tarpeeseen, koska syksyn aikana meni rikki niin tehosekoitin kuin sauvasekoitinkin. Ne on aika tärkeitä laitteita meidän huushollissa, sillä aika usein tehdään iltaisin pirtelöä :) Ja kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että yleiskoneella saa aikaiseksi tosi hyvän ja tasaisen lihapullataikinan!
   Lisäksi tuli kirjoja, hassuja sukkia (ne on ihan mun suosikkeja) ja paljon paljon muuta. Eläimet sai omia lahjoja, joista Sisulle taisi eniten olla mieleen kissanminttu. Siinä onnellisena kieriskeltiin ja pyöriskeltiin.

Jaahas, taas tuli tekstiä niin paljon, että kuinkahan jaksatte lukea!! Jos ette jaksa lukea, niin lukekaa vaikka joka toinen rivi...käy sukkelammin :D

Ja loppuun toivotamme koko perheen voimin
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2012!!

Tule joulu kultainen :)

   Saa tulla luminenkin joulu, en laita yhtään vastaan :D Taitaa jäädä kuitenkin haaveeksi tänä vuonna mutta ei anneta sen häiritä :)
   Onpa ollut kiireinen joulukuu! Vaikka on ollut enemmän vapaata, niin johonkin se aika vaan hukkuu. On juostu ostoksilla, siivottu, käyty uimassa. On ollut lasten joulutapahtumia ja sitten on leivottu ja tehty jouluruokaa, koristeltu kotia ja joulukuusikin on jo sisällä... Kyllähän tätä riittää. Piparit on vielä leipomatta :)

   Teolla ja Miljalla olikin tänä vuonna samana päivänä koulun ja päiväkodin joulutapahtuma. Ensin juostiin Teon tapahtumaan, mikä osoittautuikin enemmänkin myyjäisiksi. Ja niinkuin yleensäkin, niin eihän meillä ollut kuin pennejä taskuissa! Jukka siinä joi sitten kahvit ja minä, Teo ja Milja syötiin mokkapalat, nams. Lisäksi siellä sai pelailla koulun yläkerrassa pelejä ja ongintaakin oli järjestetty. Teo onki itselleen hienon taskulampun mutta Miljaahan ei onginta kiinnostanut - edes leikkimielessä :D Sitten kohti Miljan päiväkotia...

   Miljan joulutapahtumassa olikin sitten tontturata. Milja puki jo kotona jalkaansa pienellä korolla varustetut juhlakengät ja ilmoitti, että siellä joutuu voimistelemaan temppuradalla mutta hän ei voi korkokengät jalassa, joten me muut hoidetaan sitten voimistelut :D No kyllähän se Miljakin sitten innostui ja korkkarit lensi jalasta!

Tontturadalle mahtui myös muuta toimintaa, kuten askartelua, piparkakkujen koristelua, kuluneen vuoden valokuvanäytös ja tietysti riisipuuroa mutusteltiin jokainen. Oli todella mukava ilta :)

Kuvissa näytteitä tontturadan voimisteluosuudesta.

  

Tosiaan, kotonakin on puuhailtu vaikka ja mitä! Siivoukset on täytynyt tehdä ennen koristeluita ja lapsetkin on jaksaneet auttaa hyvin. Sitten päästiin koristelemaan ja koristeita onkin sitten moneksi jouluksi eteenpäin... Hyvä ystäväni soitti yhtenä iltana, että Tiimarin varastolta sai ostaa ison muovipussillisen tavaraa ja maksoi vain 10€. Pussiin sai tunkea niin paljon tavaraa kuin vain sai ratkeamatta mahtumaan! Varasin rahan kahteen säkilliseen ja ystäväni vielä halusi jouluksi ostaa lapsille yhden säkillisen tavaraa. Että riittää koristeita hetkeksi aikaa eteenpäin!

   Koristeita löytyy nyt sitten kissan kiipeilypuusta alkaen ja riitti niitä vielä kuuseenkin, mikä saatiin eilen pystytettyä. Vaari sen meille kiikutti :)

Kuusen koristelun jälkeen alkoi keittiötouhuilut. Minä aloitin joululaatikoiden valmistuksen. Maksalaatikkoa ja porkkanalaatikkoa tein itse. Lanttulaatikon ostin tänä vuonna kaupasta mutta myös tuuvingin tein itse. Jos tuuvinki on outo sana, niin se on juurikin sitä makeaa imellytettyä perunamuusia, jota löytyy joulupöydästä. Pappani aina sanoi tuuvingista että se on sitä perinkaljaa :D

No siis eilen tein tuuvingin imeltymään ja nyt se on muhinut uunissa jo kohta tunnin. Maistoin sitä ennen uuniin laittoa ja kyllä siihen oli ihan mukava makea tullut. Lisäksi kermaa, suolaa ja voisulaa ja eikun uuniin! Hyvät tuoksut tulvivat jo uunista ulos :)

Meidän joulupöydästä jää uupumaan kuitenkin kinkku, sillä se paistetaan vasta uutena vuotena.

   Kun laatikot oli paistettu, niin oli lasten vuoro leipoa joulutorttuja. Teo oli jo koulussa leiponut samaisia leipomuksia ja ei kauan mennyt, kun oli pellillinen torttuja käännelty. Ja löytyi montaa eri mallista :D Milja ei uskonut osaavansa leipoa yhtä hienoja torttuja mutta kyllä niistäkin tuli hienoja ja Miljakin keksi tehdä muutaman ihan omanlaisensa tortun. Alla kuvasarjat Penttisen leipomosta :)





Nyt alkaakin olla tekstiä sen verran, että luistelusta kerron vain kuvissa muutaman sanasen :)

Hyvää joulun odotusta kaikille!

Miljan taidonnäyte.
Milja käy päiväkodin kanssa luistelemassa kerran viikossa läheisellä jäähallilla.

Teolla oli kova vauhti päällä. Tässä kuvassa jarrutellaan ettei mennä pitkin laitoja :)

Puoli tuntia luistelua ja hauskaa oli! :)

Vieroitusoireita työnteosta!

   Tätä se liiallinen työnteko teettää! Kun yrittää pitää enemmän vapaata, niin polla ei lepää ja ajatukset kääntyvät firmaan päin. Että stressaa :( Nelituntiset päivät tuntuvat täysin turhilta, kun oikein mitään ei ehdi tekemään. Eniten harmittaa työkaverin tilanne - pomo otti siltä lomapäiviä pois, että somen saisi siivottua ennen matkamessujen valmistelujen alkua. Pomo se ei ikinä opi, ajattelee aina liian optimistisesti tulevat työt ja lupailee lomia... Sitten kuitenkin olis hommia vaikka kuinka ja paljon... Olen jo päättänyt, että kun seuraavat hiljaiset ajat tulevat, niin työkaveri saa pitää vapaata :)
   Noh... Minä nyt en kuitenkaan pysty tekemättömiin töihin mitenkään vaikuttamaan, koska olen asiat hoitanut sovitun mukaisesti. Ja tiedän, että syksyn aikana tein kyllä ihan riittämiin töitä ja nyt niitä ylitöitä pitelen pois. Kun vaan saisi aivot vielä vaihtamaan vapaalle!! Kaveri jo ehdotti, että ottaa lapset hoitoon, niin pääsen kokopäiväisesti töihin.. No siihen en lähtenyt, minä pidän "lomani", kun niin on sovittu :)
   Aina joskus päähän sukeutuu ajatus, että vaikka suorastaan rakastan sitä mitä työkseni teen, niin onko tässä mitään järkeä?? Eikö siinä vaiheessa mennä jo metsään, jos työkaverin kanssa pohditaan sellaistakin asiaa, että milloin EI PÄÄSTÄ tulemaan viikonloppuna töihin?? Siis ei päästä tulemaan, kun on omia menoja just silloin, kun voisi olla töissäkin, WHAT!!??..... Kuulostaakin ihan järjettömältä ja kun luen mitä kirjoitan, niin hulluksi tässä itsensä tuntee : / Alkaa hermostuttamaan jo pelkkä kirjoittaminen, joten jätän asian tähän ja pohdin sitä päässäni... Mutta heitän ilmoille vielä kysymyksen - mitä ihmettä voisi ihminen alkaa aikuisena tekemään??
   Nyt yritän rauhoittua ja hengitellä syvään ja jatketaan lasten kanssa jouluaskarteluja :)
  

Itsenäisyyspäivä 6.12.2011 ja kaunis lumivaippa :)

   Itsenäisyyspäivän  aattoiltana illastettiin kynttilänvalossa ja Teo alkoi puhella itsenäisyyspäivästä. Koulussa siitä oli puhuttu ja muisti, että Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Juteltiin siitä, että se päivä kannattaa muistaa aina, koska se on suomalaisille tärkeä päivä. Sen jälkeen puhe siirtyi Maamme-lauluun ja Teo ilmoitti sen olevan Suomen kansallislaulu ja että se on paras laulu sinä päivänä. Siniristilippua tai Finlandiahymniä Teo ei kuitenkaan tunnistanut.
   Teoa kiinnosti kaikki mahdollinen sota-ajasta. Koska käytiin talvisota? Kauanko jatkosota kesti? Onko ketään tuttuja ollut sotimassa? Kuinka paljon sotilaita kuoli? Onko sodista tehty elokuvia? Kysymyksiä satoi niin, että seuraava kysymys oli jo valmiina, kun edelliseen oli vastattu. Vastailtiin niin hyvin kuin taidettiin. Talvisota käytiin 1939 loppuvuodesta seuraavan vuoden maaliskuuhun ja jatkosota kesti reilut kolme vuotta. Sodassa ovat olleet ainakin lasten isopapat Paavo ja Veikko. Jne..jne.. Miljaa asia ei paljon kiinnostanut mutta kovasti kuitenkin ihmetteli asioita, mitä sodassa on tapahtunut. Molempia lapsia myös rauhoiteltiin, että sotaa ei ole kuitenkaan tulossa Suomeen ja voivat olla rauhallisin mielin :)
   Kun oli käynyt selväksi, että myös elokuvia oli tehty, niin Teoa heti kiinnosti tietää saako hän katsoa itsenäisyyspäivänä tulevan Tuntemattoman Sotilaan.. Siihen ei vielä lupaa annettu, ei ole sopivaa katsottavaa 8-vuotiaan silmille. Luvattiin, että yläasteella sitten :)

   Itsenäisyyspäivänä käytiin kylässä myös muksujen serkuilla Padasjoella. Lähdettiin jo hyvissä ajoin, että ei heti tarvi lähteä ajamaan kotiin päin. Hyvin siellä aika kuluikin! Teo ja Milja remusivat Miron ja Sannin kanssa lumen kimpussa ja sisällä heitä odotti pikkuinen Pyry, jolla vauhtia riitti muille jakaa ja joka halusi tietenkin sotkea muiden leikit. Vierailu venähti viiden tunnin mittaiseksi ja pimeäkin jo tuli ennenkuin lähdimme kotiin. Mukaan tarttui myös ulos hylätty Philipsin putkiradio, jonka Jukka sai jo toimimaankin. On se vaan hieno ja sopii täydellisesti vanhan ompelukonepöydän päälle :) Jukka on kyllä taitava käsistään! Kyllä se lähestulkoon kaiken särkimenneen korjaa käyttökuntoon :) Lisäänkin radiosta tunnelmallisen kuvan tähän perään!
   

Vanha Philipsin putkiradio, jonka Jukka taitava miehenä korjasi käyttökuntoon :)

 Tällä kertaa en ehdi kirjoitusvirheitä tarkistaa - tunkua koneelle nääs mutta toivottavasti nyt ei ihan hirveästi ole kirotushäröjä :DD

Uusi vauva talossa :)

   Meille on kotiutunut ihan uusi vauva ja voi kun se on suloinen! Kyseessä on kuningasboa-tyttö. Se on 4kk:n ikäinen ja pituutta on kertynyt n. 70cm. Vaikka pituudeltaan ovat nyt Lyylin (viljakäärme) kanssa samalla viivalla, niin tämä uusi tulokas on huomattavasti paksumpi. Tietysti aikuismitatkin tulee olemaan täysin eri kaliiberia, viljakäärme kasvaa harvoi yli 1,5 metriseksi, kun taas kuningasboasta voi kasvaa 3 metrinen jättiläinen.
Se on varmasti huikean upea ilmestys jo vuoden päästä, kun pituutta voi olla jo silloin kahden metrin verran!
   Itse olisin ehkä mieluummin halunnut kuningaspytonin, se ei kasva niin kookkaaksi ja ei ole silloin myöskään niin tarkka vahdittava.
Käärme on kuitenkin Jukan lemmikki - itseasiassa joulupukki oli toimittanut sen jo vähän etukäteen Hyvinkäälle ;)
Jukka sen kanssa touhuaa enemmän, niin ei kai sillä väliä, että onko se mato 1,5 metriä vai 3 metriä??

Asiaan vaikutti paljon myös se, että boat on rauhallisia käärmeitä, eikä hyökkäile kuin ihan ääritapauksissa nälissään tai todella ärsytettyinä. Eli ruokitaan ajallaan ja ehdottomasti terraarioon laitetaan lukko, niin lapset ei pääse työntämään uteliaita neniään käärmeen haukattavaksi  :)

Nimeä Jukka ei ole käärmeelle vielä keksinyt ja olenkin tehnyt yhden ehdotuksen. Nyt vaan täytyy saada Jukka uskomaan, että se on sen oma ehdotus :DD
Minusta "Rouva" olisi hieno ja vaikutusvaltainen nimi näin hienolle ja suurelle käärmeelle - eihän se nyt vielä näytä Rouvalle mutta ei siihen nyt niin kauan mene. Olisi kiva sanoa, että täytyy antaa Rouvalle ruokaa - eikös kuulostaisikin hienolta ja arvokkaalta? :)



Kuningasboa 4kk, naaras



Tiukasti puunoksassa kiinni koko 70cm pituudeltaan :)