Tätä se liiallinen työnteko teettää! Kun yrittää pitää enemmän vapaata, niin polla ei lepää ja ajatukset kääntyvät firmaan päin. Että stressaa :( Nelituntiset päivät tuntuvat täysin turhilta, kun oikein mitään ei ehdi tekemään. Eniten harmittaa työkaverin tilanne - pomo otti siltä lomapäiviä pois, että somen saisi siivottua ennen matkamessujen valmistelujen alkua. Pomo se ei ikinä opi, ajattelee aina liian optimistisesti tulevat työt ja lupailee lomia... Sitten kuitenkin olis hommia vaikka kuinka ja paljon... Olen jo päättänyt, että kun seuraavat hiljaiset ajat tulevat, niin työkaveri saa pitää vapaata :)
Noh... Minä nyt en kuitenkaan pysty tekemättömiin töihin mitenkään vaikuttamaan, koska olen asiat hoitanut sovitun mukaisesti. Ja tiedän, että syksyn aikana tein kyllä ihan riittämiin töitä ja nyt niitä ylitöitä pitelen pois. Kun vaan saisi aivot vielä vaihtamaan vapaalle!! Kaveri jo ehdotti, että ottaa lapset hoitoon, niin pääsen kokopäiväisesti töihin.. No siihen en lähtenyt, minä pidän "lomani", kun niin on sovittu :)
Aina joskus päähän sukeutuu ajatus, että vaikka suorastaan rakastan sitä mitä työkseni teen, niin onko tässä mitään järkeä?? Eikö siinä vaiheessa mennä jo metsään, jos työkaverin kanssa pohditaan sellaistakin asiaa, että milloin EI PÄÄSTÄ tulemaan viikonloppuna töihin?? Siis ei päästä tulemaan, kun on omia menoja just silloin, kun voisi olla töissäkin, WHAT!!??..... Kuulostaakin ihan järjettömältä ja kun luen mitä kirjoitan, niin hulluksi tässä itsensä tuntee : / Alkaa hermostuttamaan jo pelkkä kirjoittaminen, joten jätän asian tähän ja pohdin sitä päässäni... Mutta heitän ilmoille vielä kysymyksen - mitä ihmettä voisi ihminen alkaa aikuisena tekemään??
Nyt yritän rauhoittua ja hengitellä syvään ja jatketaan lasten kanssa jouluaskarteluja :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti